Pari tilaria

Pari ruunikkoa tilaria tuli kuvattua kun ulkona kerrankin oli valoisaa, kyseessä taisi olla joku puoliverinen ja amerikanlämminverinen. 

Ysrtävänpäiväkin on pelottavan lähellä, pitäisi keksiä lahjoja mutta kun ei aka oikein riitä. Sen sijaan että ompelisin ahkerana nää mun illat onkin jostain syystä kuluneet johonkin muuhun, sellaisiin superhhyödyllisiin asioihin kuten puhelimen naputteluun, musiikin kuunteluun, piirtämiseen tai ihan muuten vain sängyssä makaamiseen. Pitäisiköhän hieman ryhdistäytyä.

No, eipä tästäkään postauksesta kummoista tullut. Jostain olisi näihin blogiteksteihin inspiraatiota ongittava, saa nähdä jos saan jotain aikaiseksi hiihtolomalla.

Syvimmät pahoittelut tästä ultraturhasta postauksesta.

En keksi otsikkoa.

Hei taas, ajattelin vähän kuulumisia laitella kun nyt kerran on vihdoin aikaa!

Viime viikonloppuna oli tosiaan kisat, joista tarttui mukaan mukava määrä ruusukkeita, ja jotenkin Bella onnistu taas kaappaamaan ykköspalkinnot vaikka olisin halunnu Aapollekki jonkinlaisa sijoituksia :'D No, eipä ole valittamista, tytteli kaappas viisi ykköspalkintoa ja Aapokin onnistui nappaamaan yhen vaivasen kakkosen Cx 

Sitten näyttelyissäki sijotuttii kolmanneks Tytin kanssa, eli ihan hyvin meni :D

Ja viisaana ihmisenä sitten jätin sen kameran kotiin. Yritin ottaa jonkunlaista kuvaa tuolla mun säälittävällä kännykkäkameralla, ja nyt on pakko sanoa et tunnen itseni aika surkeeks näiden kuvien perusteella :'D

Nauttikaa.

Naapurin koirakin tuli ihmettelemään mitkä kylähullut siellä hyppeli pitkin pihaa :'3

 Ei siitä se enempää kun että supermukavat kisat oli ja ihanaa seuraa! Kiitos siitä :D

Sitten asiaan. Oon siis nyt alkanu tehä vähän tilareita, tän viikon aikana on tullut pari ruunikkoa ja sen lisäks täydennystä omaankin talliin. Ja taas, turha edes mainita kuinka ihanan laatuisia nää kuvat onkaan :):):):)

Ruunikoita tilattiin oudon paljon, ja mä kun luulin sitä liian tylsäks väriks :'D

Sitten tämä hepokatti, kyseessä on siis jäljennös vanhasta suosikkihepasta joka lopetettiin pari viikkoa sitten...

Tästä tulikin sekalainen postaus. No, toivottavasti ette kuollu järkytykseen kun näiden kuvien laatu tosiaan on mitä on. Jospa saisin otettua pari laadukkaampaa kuvaa kun saan kameran käsiini.

Pieni esittelypostaus: Cry ja Patu

Noniin, ajattelin siis nyt aikani kuluksi kertoa teille hieman näistä kahdesta pumpulipäästä, kyseessä ovat siis oripojat Don't Cry ja Pallosalama. Ei muuta kun mukavia lukuhetkiä :'D

Don't Cry

"Cry"

Rotu: Quarab

Skp: Ori

ikä: 6 v.

Painotus: Western

Tekijä: Emmi, Kht Sukanvarsi

Ko: He A

Re: 70 cm

Isä: Frozen November Rain

Emä: tuntematon

Cry on ihanteellinen hoitaa, joskin oria voisi sanoa jopa hieman yliherkäksi, varsinkin mahan alta. Herra on siitä huolimatta kiltti, eikä juuri kujeile tai temppuile. Kaviotkin nousevat helposti, mutta vaikka olisi kuinka hellävarainen, Cryllä vaikuttaa aina olevan päteväkin syy heilauttaa kavionsa salamannopeasti hoitajan otteesta. Jos hoitajalla sattuu olemaan taskussaan porkkanan tai muun herkun rippeetkin, orilla herää uteliaisuus sekunnissa ja tekee kaikkensa saadakseen namunsa.

Ratsastaessa Cryllä riittää energiaa vaikka muille jakaa, mutta pyrkii useimmiten käyttämään sitä vain pyydätteässä. Vauhdin takia Barrel Race onkin Cryn ehdoton suosikkilaji, ja ori onkin oikein taitava kyseisessä harrastuksessa. Lännenratsastus on muutenkin helppoa ja hauskaa Cryn selässä, nopeasti oppiva ja kuuliainen ovatkin yleensä hyviä sanoja Cryn kuvailemiseen. Silti tätäkään hevosta ei voi täysin automaatiksi kutsua, ensinnäkin nuoren ikänsä vuoksi. Välillä saattaa tosiaan tuntua kuin Cry tosiaan yrittäisi kovasti ymmärtää, mutta ratsastajan avut eivät ole tarpeeksi selkeitä. Siksi aloittelijat eivät ole Crylle oikein sopivia ratsastajia, mutta kokenut ihminen selässään ori liikuu tosiaan kun unelma. 

S.V Pallosalama

"Patu"

Rotu: Shetlanninponi

Skp: Ori

ikä: 6 v.

Painotus: Yleis

Tekijä: Emmi, Kht Sukanvarsi

Ko: He C

Re: 50 cm

Isä: Kep Mva Fn aryana's Explosion Oliver

Emä: Kep Mva Fn Aryanan Geisla

Harjatessa Patu on aina utelias ja seuraa hoitajaansa koko ajan. Väillä se saatta jopa näykkäistä hoitajaansa takamuksesta, ihan vain namujen toivossa. Patu on muuten pikkulapsille juuri sopiva poni hoitaa, sillä vaikka aloittelijat kuinka roikkuisivat tämän herram harjassa tai 

Patu on juuri tyypillinen shetlanninponi, tikittävät askeleet ja leikkisän luonteen omaava pikkuponi, ja todellakin nimensä veroinen, Pallosalama on nimittäin juuri sopiva ilmaisu Patun vauhdille ratsastaessa. Oikeastaan vauhti ei tunnu niinkään nopealta, askeleet kun ovat sen verran pienet ja lyhyet. Poni on juuri sopiva valinta lekkimäisille pelleilytunneille, vaikka sujuvathan Patulta vaikka  pienet esteradatkin, kunhan pikkuori ei jää mahastaan kiinni esteelle, mikä ei tosiaan olisi kummoinenkaan ihme.

Uusi vuonispallero

Noniin, koulut on alkanu ja paluu arkeen on taas yhtä rankkaa kun aina lomien jälkeen. Silti jaksoin tänään vääntäytyä ulos kuvaamaan Fannia, vuonohevostammaa jonka vaihdoin Rockyyn noin viikko sitten. Fannin oikea nimi on Falling star, ja poni on Feden käsialaa. Fanni on ihana, joskin melko suurikokoinen, ja olen tosiaan rakastunut täysin tähän tytteliin <3

Sitten siirrytään edellisviikon kisoihin, joista mulla ei ole muita kuvia kun puhelimella otettuja, erittäin huonolaatuisia kuvanrippeitä jotka valikoin niiden kaikkien vielä huonompien otosten seasta.

Mutta, selitetäämpäs ensin hieman. Sunnnutaina käytiin siis Kht Casanenten ja kht Piafflon kanssa Kht Redmoonin järjestämissä kisoissa vantaalla, ja sijoituksia tulikin oikein mukavasti. Mukana olivat Bella, Aapo, Patu, Reino, Tytti sekä uusi quarabori, Cry. 

50-60 cm luokasta napsahti toinen sija Aapolla, 70-80cm eka sija Bellalla, Poniesteillä kolmas sija Patulla, Orinäyttelyissä eka sija Crylla. Lisäksi Cry nappasi vielä Best In Show-ruusukkeen!

Oli siis todella mukavat kisat, mahtava porukka ja muutenkin :D

Kisojen jälkeen saatiin sitten sellainen pieni päähänpisto, saattoi joutua jostain nestehukasta tai vastaavasta, mutta kauhean järkevää se ei ollut. Viimeisen luokan jälkeen siis voihkittiin kuinka kauan vanhemmilla kestää tulla hakemaan ja valitettiin siinä nälkää ja janoa, kun huomattiin että parinkymmenen metrin päässä sattui olemaan jonkunlainen pizzeria. No, ei siinä muuta kun kaikki kahdeksantoista hevosta kainaloon ja päätettiin sitten käväistä sisällä lämmittelemässä ja juomassa pari kokista. Tiskin takana seisova mies kyllä vilkuili hieman oudosti, kun Ada kaiken lisäksi onnistui kaatamaan kolatölkkinsä pöydälle. 

Että sellaista.

Tältä näyttää siis uusin tekeleeni, Don't Cry niminen quarabori

Rihan tallin Rommi <33

Ada ja Ilpo

Rihan Tallin Demi ja Minho, ja takana meidän leiriytymispaikka .'D

Hirtetty Patu.

Ja näin hyvälaatuisen kuvan saatte pizzeriasta jossa käytiin :'DD

Vuosi 2014

Vuosi vaihtui, raketit ammuttiin ja kaiken maailman uudenvuodenlupauksia tehtiin. Tai no, itse en tosiaan sukaltanut mitään luvata, sen verran surkeasti hyvin pidin viimekin vuonna lupaukseni...

Sitten aloin tässä miettimään, kuinka paljon olen edistynyt tänä vuonna keppihevosmielessä. Alkuvuodesta, vielä keväälläkin hienoin hevoseni oli Tikru, joten muunmuassa siitä voi päätellä edistystä. Jos verrataan esimerkiksi Aapoon tai muuhun vastaavaan, mun on kyllä itsekkin myönnettävä kuinka outoja hevosia oon aikoinaan tehnyt :'D Vaikka no, enhän siihen asti ollut oikein tekemisissä minkäänlaisen keppihevosaiheisen sosiaalisen median kanssa, en edes tiennyt SKH-foorumin olemassaolosta tai vastaavaa...

Tikrun kanssa kisoissa Askolassa joskus Maalis-huhtikuussa

Dotty oli myös yksi niistä kisahevosistani tähän aikaan, S.V Dotterqueen niminen connemaratamma oli yksi ensimmäisistä käsin ommelluistani, joka syntyi joskus huhtikuussa.

S.V Ilopilleri, eli Ilpo tuli talliin toukokuun lopulla, samaan aikaan kun arabitamma Fizza, jonka myin myöhemmin Kht Kultaratsulle, yhdelle parhaista ystävistäni. Samoihin aikoihin ilmestyi maailmaan myös Rimppa-niminen suokkitamma, joka nykyään lojuu tallissa täyttämättömänä... 

Malla oli myös vielä kesä-heinäkuun ajan melko aktiivisessa käytössä, nykyään asuu kaverillani harrastekäytössä.

Täsveritamma Shirley eye xx tuli taliin kesäkuussa, ollen Kht Piafflon ensimmäinen hevonen. Susun  on ommellut minä, ja harjan, korvat, silmät ja sieraimet on tehnyt Julia, eli Kht Piafflo. Susu on edelleen aktiivisessa käytössä yhteisenä esteratsunamme, tammalla myös kisataan.
kuva (c) Kht Piafflo


Bandi ja Bella ilmestyivät heinäkuun aikoihin, joista ensimainittu lahjoitettiin Kht Casanentelle, myös yhdelle pahaista ystävistäni. Myös minishettistamma Niisku tehtiin samaan aikaan, ja tämäkin poni asuu nykyisin Kht Piafflolla.

(c) Kht Piafflo


Bella on edelleen vakio kisaratsuni ja silmänteräni, josta olen onnistunut luomaan oikean lellikin.
(c) Kht Casanente

Aprillipila, eli Reino ostettiin talliin elokuussa, yheiseksi minulle ja Kht Casanentelle. Tämä shettisruuna ostettiin nopean harkinnan jälkeen SKH-foorumin Simbalta, vähän ennen vironmatkaamme.

Popcorn PoxPox, tutummin Poppari, valmistui heinäkuussa, samoin kuin Rocky ja Mörkö, joilla on kaikilla jo uusi koti. Poppari asuu Kht casanentella, Rocky Suomenhevostalli Jujulla ja Mörkö Kht Piafflolla. 

Ra.Ra Reason To Live, arabiori jonka tein joskus syyskuun aikoihin ja olikin vähän aikaa melko aktiivisess näyttelykäytössä lähinnä URL-puolella. Myöhemmin annoin kuitenkin Rikun Kht Casanentelle joululahjaksi, sillä kiinnostukseni tähän poniin hupeni melko nopeasti. 

Sen jälkeen otinkin vastaan tilauksen, mustan valkopään josta en valitettavasti onnistunut löytämään kuvia. Sitten, lokakuun alussa valmistuikin quarab nimeltä November Rain, jonka myin myös myöhemmin (yllätysyllätys) Kht Casanentelle. 

Ruutun jälkeen ei sitten vähään aikaan uusia koneja ilmestynyt, mutta lokakuun lopussa tuli taas into ommella ja talliin ilmestyi kaksi kylmäveristä, suoomenhevonen ja irlannincob. El Bandidon, eli Elmerin sain tehtyä joskus marraskuussa, mutta tämä irkku jäi jostain syystä lojumaan nurkkaan melkein kuukaudeksi. Rajaportin Helinäkeiju on tukkajumalasuokkitamma, josta tuli henkilökohtainen puskapolleni ja harrasteratsuni. Tämäkin heppa oli ommeltu jo kesällä mutta oli jäänyt pyörimään puolivalmiina ties kuinka pitkäksi aikaa. 

Aapo on ruotsinpuoliverinen joka valmistui marraskuun lopussa, samoihin aikoihin kuin syntymäpäivälahjoiksi tehdyt papurikot, Felix ja Picu, jotka tein varta vasten Kht Kultaratsulle ja Kht Piafflolle synttäriponeiksi. Myös sukkaponi Patu näki päivänvalon näihin aikoihin.

Joulukuussa tein toisen tilauksen, Kht Casanenten arabitamman Tellan, Bellan siskon. 

Samaan aikaan Tellan kanssa valmistui suomenhevonen, muodoton exravuri josta päätin tehdä ratsuksikoulutusprojektin itselleni. Tämä tamma kantaa nimea Sukanvarren Ohikiitävä, eli Oona. 

Sen jälkeen ei olekaan juuri lisää tullut, lukuunottamatta quaraboria joka valmistui viime sunnuntaina. Heppa sai nimensä Guns N' Rosesin biisistä, Don't Cry. Niin viisaan päätöksen tein myös, että lempinimeksi tuli Cry. Suomennettuna siis oikea nimi: Älä itke, lempinimi: Itke. 

Kyllä. Nerokasta, eikö? 

Crylla ei vielä ole sivuja, mutta yritän tehdä ne mahdollisimman nopeasti. Kuviakaan en ole ottanut muuten kuin kännykällä, joten saatte tyytyä tietoon että poni on hiirakonkirjava.

Nyt kun mietin, nuo alkuvuodenhepat ovat oikeasti melko karseita verrattuna uudempiin.

Jos siis nyt otamme uuden katsauksen tämän vuoden hevosiin, ymmärrät varmasti.

(c) Kht Piafflo

(c) Reneta, Kht Casanente

Kehitystä on siis huomattavissa, aika reilusti, sanoisin.

Sitten jätetään vanhat muistot ja keskitytään tulevaan. Viikonloppuna on siis luvassa vuoden ensimmäisen kisat, Kht Red Moonin ja Kht Päivänsäteen yhteiskisat ovat siis kyseessä, ja Reneta ja Sessile tulevat meille yöksi kisoja edeltävänä päivänä ja pyrin saamaan jonkunlaista materiaalia kasaan postauksia varten.

Eli, hyvää vuodenalkua vain kaikille!